Venäjän tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon, Bolshaja knigan, sai vuonna 2019 runoilijana paremmin tunnetun Maria Stepanovan (s. 1972) teos Muistin muistolle , ven. Памяти памяти . Siinä kirjailija jäljittää sukunsa lähihistoriaa, mikä onkin ollut yksi venäläisen nykykirjallisuuden suosituimmista teemoista Neuvostoliiton romahtamisesta saakka. Stepanovan kirja on venäläisen nykykirjallisuuden kentällä kuitenkin hyvin poikkeuksellinen millä tahansa asteikolla mitattuna . Sen kerronta liikkuu luontevasti niin länsimaisen modernin kulttuuriteorian kuin venäläisen runouden sfääreissä. Stepanova tuntee Mandelstaminsa , Proustinsa ja Sebaldinsa , siteeraa Marianne Hirschin ajatuksia post-memory sta , kokoaa palasia suvun vaietuista vaiheista valokuvien, kirjeiden, muistoesineiden arkistoista. Tekstin kompositio on paljonpuhuva: kyseessä ei ole johdonmukainen kertomus, vaan kokoelma tai kollaasi, joka muodostuu eri kertomuksien katkelmista, leikkeistä, valokuvista, muistiinpanoista, sitaat
on blogini, jossa tarkastelen ajankohtaisia teemoja Venäjän nykykirjallisuudesta. Tervetuloa!